Talousjournalismiin vaaditaan uusia näkökulmia

Professori Heikki Luostarinen kysyi seminaarin loppukeskustelussa, seuraammeko edelleenkään finanssimarkkinoita kansainvälisellä tasolla. Pitkin seminaaria talousjournalismia suomittiin liiasta kotimaakeskeisyydestä ja mielikuvituksen puutteesta. Talousjournalismi on jämähtänyttä.

Tutkija Esa Reunanen allekirjoitti talousjournalismin rutiininomaisuuden.

– Osavuosikatsauksen tulokset ja barometriuutiset kerrotaan toistuvasti saman kaavan mukaan.

Risto Kunelius ehdotti taloussivuille uutta juttutyyppiä: toimittajan kommenttia, jossa talousuutista voisi tulkita.

Tapio Vallin Satakunnan Kansasta heitti ilmoille kysymyksen taloustoimittajien analysointitaidoista.

– Minkä laman tai nousukauden media on koskaan osannut ennustaa?

Ongelma on erityisen selvä nousukauden kohdalla. Sen ennakointi on erityisen vaikeaa. Esiin nousi myös kysymys globaalien merkkien vaikutuksesta Suomen kansantalouteen. Kysyttiin, miten merkkejä pitäisi tulkita.

Taloutta ennustetaan lukujen pohjalta, mutta konkreettinen tapa saada selville taloustilanteen muuttuminen on seurata satamassa liikkuvan tavaran määrää, vinkattiin keskustelijoiden joukosta.

Professori Janne Seppäsen mielestä talousjournalismin ei pidä keskittyä pelkästään tulevaisuuteen.

– Ei ole hyvä, jos talousjournalismi alkaa toimia kuin ennustajaeukko.

Taru Huokkola ja Arttu Muukkonen

%d bloggers like this: